top of page
  • Writer's pictureIDA

Koiran ehdoilla

Koiran hyvinvointi harrastuksissa ja arkipäiväisissä tekemisissä on viimeisen kahden vuoden aikana ollut isosti esillä. Haluan tuoda esiin oman ammattini kautta, miten voit lisätä, tai ainakin ylläpitää koiran hyvinvointia kuvauksissa. Mitä usein kuulemamme sanonta "koiran ehdoilla" minulle oikein tarkoittaa.




Kun oma koirani, nyt edesmennyt saksanpaimenkoira Olga oli pieni pentu, halusin kouluttaa hänestä valokuvauskoiran. Meillä oli ollut jo aikaisemmin perheessä saksanpaimenkoiratyttö Lotta, toimi kuin ajatuksen voimalla omissa kuvauksissani, mutta Olgasta halusin vielä paremman.


Olin jo silloin kuusi vuotta sitten kuvannut koiria useamman vuoden, joten sen verran tiesin jo, että valokuvauksesta kannattaa tehdä samanlainen temppu, kuin mistä tahansa muusta tempusta, vaikka tassun antamisesta. Harjoitukset alkoi heti Olgan kotiuduttua.



Tähän aikaan mulla oli kovat paineet (ja on tietysti edelleen, mutta ehkä korostuneesti silloin) olla todella hyvä kuvaaja ja julkaista reaaliajassa kuvia ihanasta pienestä pennustani. Huomasin, että ärsyynnyin kuvaustilanteissa helposti oman pentuni kanssa.

Oma ärtyneisyys auttoi huomaamaan, että harjoittelu on aloitettava ilman kameraa, jotta oma ”pakkosaadahyviäkuvia” -paine poistuu ja tilanne muuttuu vain koulutustuokioksi. Eli leikin, että kuvaan. Pyysin Olgaa kivelle istumaan, kävelin kolme metriä pois ja menin maahan makaamaan ja heittelemään käpyjä kolmeksi sekunniksi. Näin opetin Olgalle paikoillaan pysymistä, vaikka minä makaisin maassa kamerani kanssa. Opetin myös Olgan ensin katsomaan tiettyihin suuntiin ja toin sen sitten mukaan kuvaukseen. Opetin Olgalle seisomisen erikseen, sekä hampaiden näytön erikseen. Montaa harjoituskertaa ei koskaan tarvittu, kun pääsin jo kuvaamaan. Kuitenkin harjoittelu varmisti sen, että tiesin mitä Olga parhaimmillaan tällä hetkellä osaa ja Olga tiesi, mitä voisin siltä pyytää.


Nasu ei paljon paikoillaan viihtynyt, mutta kuvat saatiin silti toteutettua. Omistajalle saattoi tulla hiki, koska olen kova ohjeistamaan!

Kun harrastelee koirakuvaamista, ihan millaista tahansa, en näe mitään syytä olla opettamatta koiralle perusposeerauksia tällä helpoimmalla mahdollisella tavalla. Eli ilman kameraa. Kun koiralle on opetettu meille ihmisille mieleisiä poseerauksia, et kuvaajana menetä täydellisiä kuvaushetkiä komentaessasi hikikarpalot otsallasi koiraa tottelemaan.


Kun koira katoaa paikalta tai tekee muuten mitä lystää, hermojen menetys, tai vähintään turhautuminen, on varmasti todella yleinen lopputulema. Välttääksesi harmistuksen ja huonojen kuvien tuoman mielipahan, katso kamerasi (ja huom! myös puhelimesi!) asetukset kuntoon ennen, kun alat pyytää koiraa mukaan tilanteeseen. Koirat eivät varmasti jaksa odotella innostuneena tilanteessa, siinä hyvin ja hartaasti opetellussa asennossa, jos sen jälkeen säädät vielä kameraasi monta minuuttia tai yrität märillä sormilla saada lukittua näyttöä auki. Ole valmis, tai koirasi oppii alkaa passiiviseksi kameran nähtyään.


Tässä kuvauksessa meni ekstramäärä herkkuja

Koska kuvaaminen on vain meidän ihmisten keksimä tarve, mistä koirat eivät ole kiinnostuneita saatikka tietoisia, on minusta hurjan tärkeää tehdä siitä mahdollisimman mukavaa.

Ohjeistan aina kuvaustilanteessa palkkaamaan koiraa oikeissa hetkissä. Palkkaamista tulee paljon, melkein kaikissa kuvauksissa loppuu namit kesken (onneksi mulla on aina lisänamut mukana).


Koirat eivät tietenkään aina osaa olla paikoillaan, aina kuvaustilanteista ei ole kokemusta. Se on yleistä. Erityisesti outo (ja hajurikas!) ympäristö saattaa tehdä tepposet ja muistikuvat istumisesta hälvenee jo auton takakontissa. Se ei haittaa, sillä olen kuvannut satoja pentuja ja muita vilpertteä, joiden paikallaan pysyminen vaatii paljon houkuttelua ja nopeita reaktioita. Olen hionut omistajien ohjaamistaitoni aika hyväksi, joten koiran ehdoilla kuvaaminen toteutuu myös näissä tilanteissa. Hiki saattaa tulla, yleensä omistajalle, mutta tekemisen ilo säilyy.


Koiran ehdoilla kuvaaminen tarkoittaa minulle sitä, että tiedän tai kysyn mitkä ovat kuvattavan koiran rajat ja tarpeet. Riistaviettisiä koiria emme kuvauksissa altista karkumatkoille vain valokuvien vuoksi. Pidän huolta, että emme kuvaa nuoria tai kokemattomia koiria yli jaksamisrajan. Emme kuvaa pakkasella palelevaa koiraa ulkona, emmekä kaupungin vilskeessä siitä ahdistuvaa. Koirakuvaajan tärkein ominaisuus kuvaustaitojen lisäksi on koiran eleiden lukutaito.


En suosi kuvauksiin mitään tiettyjä rotuja tai roduttomuutta. En tuomitse sinua tai koiraasi, jos koirasi on rotunsa vuoksi sairas tai esimerkiksi arka rescue. En myöskään silloin, jos koulutus on jossain kohtaa epäonnistunut tai vain jäänyt tekemättä. Näissä edellä mainituissa tilanteissa voi kuitenkin joutua tekemään kompromisseja koiran hyvivoinnin vuoksi. Uskallan väittää, että olen nähnyt melko paljon, ettekä te onnistu helpolla minua järkyttämään. Kompromisseistä huolimatta kuvista voi tulla todella kauniita, kun ei vain pidä liian tiukasti kiinni visiostaan ja mielikuvistaan.

En tuomitse sinun rakkaan perheenjäsenesi rotua, mutta en välttämättä julkaise kuvia sosiaaliseen mediaan.

Kuitenkin haluan kertoa, että en kuvaa akuutisti sairaita koiria. Olen vuosien varrella nähnyt tilanteita, joissa halutaan ottaa ne viimeiset yhteiskuvat muistoksi koiran ollessa jo liian väsynyt poseeraamaan. Kuvaus ei siis saa olla ponnistelu vanhalle tai sairaalle koiralle.


Koska olen kuvannut jo tosi kauan, olen ollut myös tilanteissa, mitkä tuntuu jälkikäteen, ettei koiran ehdoilla kuvaamisen kriteerit täyttynyt. Olen käynyt niitä läpi mielessäni ja nykyään pystyn puuttumaan tilanteisiin. Joskus myös omassa tekemisessä voi olla parantamisen varaa ja haluan kiinnittää myös huomioni siihen nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki lähtee kuitenkin omasta tekemisestä.


Aina voi tapahtua asioita, joita emme huomaa tai näe, vaikka toimisimme sydämeltämme aina koiran ehdoilla. Ja se on inhimillistä.

Omistaja piti koirannameja suussaan kuvien oton ajan!


164 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page