Marraskuu on saapunut, ja vaikka Suomen syksyiset värit ovat jo haalistuneet, lehdet tippuneet paljastaen kaiken karuuden, tarjoaa tämä kuukausi silti upeita mahdollisuuksia koirien kuvaamiseen. Tässä blogipostauksessa kannustan sinua lähtemään oman kameran tai minun kuvaussetin kanssa ulos kohtaamaan marraskuu uusin silmin. Jatka lukemista niin saat ideoita ja inspiraatiota koirakuvaukseen tässä vuodenajassa!
Marraskuussa on välillä aika vaikea ennustaa sopivia kuvauspäiviä, kun toisena voi sataa 20 senttiä lunta ja seuraavana se sulaakin jo pois. Mutta se antaa meille loistavan tilaisuuden olla luovia ilman suuria suunnitelmia. Se pakottaa meitä katsomaan ympärillemme ja etsimään tasaisen harmaasta valosta muotoja. Meillä ei ole käytössä koko luonnon väripalettia, vain murto-osa siitä. Se laittaa meidät, tai ainakin minut, etsimään uusia ratkaisuja mallin esiintuomiseen.
Ja olen kyllä sitä mieltä, että toisinaan sellainen +4 asteinen sumuinen maisema avohakkuun reunalla ei tosiaankaan inspiroi. Jokapaikassa on märkää, loskaa sielä täällä ja koiratkin ovat märkiä. Silloin otin salamat mukaan luontoon. Voihan sitä tunnelmaa lisätä keinotekoisestikin.
Salaman käyttö luonnossa auttaa muutenkin hahmottamaan omaa valonhallintaa, näkemään miten valo toimii ja miten sitä voi käyttää tehokeinoina luomaan monta tosi erilaista tunnelmaa hyvin samankaltaisissa ympäristöissä. Tässä kaksi esimerkkikuvaa erilaisista valaisuista.
Opetan webinaareissa salaman käyttöä miljöössä, seuraa somesta milloin seuraava valaisuwebinaari järjestetään!
Kaunis marraskuu
Jos märät loskakelit ei yrityksestä huolimatta ole luoneet minkäänlaista intoa kuvaukselle, voidaan mun mielestä hyvin odotella kauniita kuuraisia pakkasaamuja. Yleensähän niitäkin on luvassa. Tänäkin vuonna marraskuu tarjosi ainakin etelä-suomessa kauniit joulukorttimaisemat kahdeksi päiväksi. Se vaatii vain täyden valmiuden silloin, kun luonto on valmis! Säätiedotuksia tarkkailemalla voi saada aika hyvän käsityksen siitä, koska akut kannattaisi ladata illalla valmiiksi kamerareppuun. Pikkupakkanen, joka kestää pidemmälle aamupäivään ja siihen vielä auringonpaistetta.
Saattaa tulla aika kauniita kuvia!
Kuvausinpiraation synty
Mulle inspiraatio toimii kahdella tavalla. Joskus sitä tulvii joka suunnasta ja ainoana esteenä on aika. Kaikkea ei vaan kerkeä tekemään, levätäkin pitäisi. Sitten se toinen inspiraatio on sellaista, jota ei vain ole. On ihan ok jättää kuvaaminen hetkeksi sivuun, jos se aiheuttaa vain negatiivisia ajatuksia. Aikaa voi antaa sellaisille asioille mitkä tuo iloa ja valoa elämään. Sitten kun valokuvaaminen on näyttäytynyt mustana marraskuuna tarpeeksi kauan, on aika lähteä hakemaan se inspis takaisin! Useinkaan se ei tule kotoa hakemaan. Olemattominkin kuvausinto saattaa löytyä, kun antaa itselleen mahdollisuuksia saada se takaisin. Tiedättehän, lenkille lähteminen on tosi vaikeaa jos ei ole käynyt moneen viikkoon (ok paitsi meille koiraihmisille se nyt on vähän absurdi ajatus, mutta ymmärrätte pointin..?)
Joskus voi siis tehdä päätöksiä: Tänään kuvaan muutaman ruudun ja huomenna pari lisää. Sieltä se taas lähtee rönsyämään.
Täytyy muistaa, ettei meidän tarvitse julkaista niitä marraskuun räntäsateessa räpsittyjä ruutuja. Ei suorituspaineita!
Etsi uusia lokaatioita!
Räntäsateessa kastumista voi ehkäistä myös etsimällä täysin uusia lokaatioita koirien kuvaamiseen. Suomessa on paljon sellaisia rakennuksia ja rakennelmia, mihin saa mennä koirien kanssa kuvaamaan. Ja niihin mihin ei automaattisesti saa, voi aina kysyä kuvauslupaa!
Tässä taas yksi tapa herättää meitä koirakuvaajia ajattelemaan boxin ja somefeedin ulkopuolelta. Kannattaa kokeilla!
Comments