Studiokuvaus koirien kanssa on eilaista, kuin luonnossa. Tilanne on yleensä paljon tiiviimpi ja nopeampi. Koiran on hyvä olla tottunut vähän hankalaan alustaan ja kuvaksen aikana koira ei pääse nuuskimaan ja irtautumaan tilanteesta juurikaan. Tilassa on outoja hajuja ja tilanne on muutenkin koiralle yleensä aivan uusi. Siitä huolimatta, en ole vielä törmännyt koiraan, jota en olisi saanut kuvattua!
Mä itse tykkään studiokuvaamisesta tosi paljon, kun pystyn hallitsemaan valoa täysin itse. Silloin mahdollisuudet on miltein rajattomat!
Kerron nyt kuvien kera muutamista aikaisemmista kuvausprojekteistani, miten olen niitä ideoinut ja toteuttanut. Viimeisimmistä projekteista näytän ennen ja jälkeen kuvapareja.
Mätsäävät värit
Sain studiotilan keväällä 2017 ja innostuin koirien studiokuvauksesta silloin tosi paljon. Olin jo aikaisemmin tehnyt kuvauspäiviä lemmikkiliikkeissä, joten studiokuvaus koirien kanssa oli jo hieman tuttua. Olen kyllä kuvannut studiossa jo opiskeluaikoina, mutta omat laitteet ja tila edistää harjoittelua melko paljon.
Mun ensimmäinen kuvausprojektini studiossa oli mätsätä koiran turkin ja taustan väri.
Näissä en ole ihan hirveästi vielä päässyt leikkimään valojen kansas, vaan valaisu on melko perinteinen ja niin sanotusti varma onnistuminen.
Mustaa!
Sitten innostuinkin mustista kuvista (ehkä vähän liikaakin, teen niitä edelleen!) Projekti on saanut tosi pitkälle jatkoa, koska nämä mustaa mustalla kuvat on olleet myös tosi suosittuja. On kiva tehdä kuvia mistä tykätään. Pakko myöntää, että tämä projekti on opettanut mulle studiovalaisusta tosi paljon. Mokaaminen tässä valaisussa on aika helppoa ja anteeksiantamatonta. Huonosti valaistua on vaikea lähteä korjaamaan.
Nämä kuvat ovat ensimmäisiä kuvaamiani. Ensimmäisessä kuvassa on mun oma saksanpaimenkoira Olga. Omaa koiraa voi olla haastavaa kuvata yksin, mutta Olga on tosi tottunut poseeraamaan studiossa ja olen kuvannut sitä ihan pienestä pennusta saakka. Olen voinut testailla eri valaisuja Olgan kanssa ja päädyin tässä kuvaukessa kokeilemaan valaista salamalla myös takaa. Se tekikin kivan vähän sädekehämäisen valon, Olgahan on sellainen enkeli! Lisäksi kuvassa päävalo tulee oikealta ja tasausvalo edestä.
Kaksi viimeistä rottweileria ovat ekoja asiakaskuvauksia, kun ajatuksena oli nimenomaan musta mustalla. Ensimmäisessä kuvassa on enkeli-koira Elsa ja toisessa pentu Ramo.
Elsan kuvassa on käytössä yksi salama katseen suunnasta, sekä turkin puolella heijastin. Ramon kuvassa softboxit molemmin puolin. Tapoja on siis tosi monia!
Inspiraatiota luonnosta
Viimeaikoina mun inspiraationi on tullut studioonkin suoraan luonnosta.
Erityisesti kevät taivaalla näkee paljon vahvoja värejä. Kultaa, vaaleanpunaista, voimakkaita sinisen sävyjä.
Pentukuviin halusin tuoda vaalenpunaisen avulla hempeyttä. Sehän sopii vauvakuviin muutenkin! Mulla oli valmiina vaaleansininen taivastausta, jossa oli myös hippu vaaleanpunaista. Vahvistin punaa värikalvolla, jota tilasin nimenomaan näitä kuvia varten. Värikalvoja tilasin Thomann - nimisestä verkkokaupasta. Periaatteessa väriävoi tehdä myös editoinnissa, mutta haluan ehdottomasti oppia ja pystyä tekemään kokonaisuuden mahdollisimman pitkälle suoraan kameraan. Kuitenkin kuten huomaatte, kuvat saavat kyllä kyytiä myös photoshopin puolella. Raw -kuvat ovat siis raakakuvia, mistä lopullisen valokuvan kaivan esiin photoshopin avulla.
Pumpulin ostin kangaskaupasta, se on tavallista tyynyntäytettä. Se osoittautui tosi hyväksi, koska pennut tykkäsivät köllötellä siinä!
Taivasteemalla jatkettiin malamuutti Sekun kanssa. Sain nähdessäni kauniin, joskin tavallisen kännykkäkuvan joten en sitä pistänyt muistiin, kuvan malamuutista. Sain idean jatkojalostaa taivasteemaani ja halusin tuoda malamuutin seuraksi lisää arktisuutta talvisella yötähtitaivaalla.
Kuvauksessa käytin myös värikalvoja. Sekä taustaa, että Sekun rintaa on värjätty sinisellä kalvolla. Tausta siis alunperinkin sininen, mutta vahvistin sinistä kalvolla.
Myös Olgan kuvan ideointi lähti taivaan väreistä (ja lopulta myös aladdin -elokuvasta). Kevättaivaalla näkee usein kultaa ja sinistä. Mulla ei tuolloin ollut keltaista värikalvoa, niin tein tietoisen valinnan, että käytän punaista ja editoin sen sitten jälkikäteen. Editoinnilla saa paljon syvyyttä kuviin!
Viimeisenä rhodesiankoira Zero. Tämän kuvan ideointi lähti liikkeelle Seku malamuutin kuvasta. Halusin tehdä kuvalle vastakkaisen parin. Lisäksi halusin käyttää vastavärejä kuvassa ja tuoda hiukan jotain rodunomaisuutta kuvaan. Vaikka tässä ei ihan savannille leijonien kanssa päästy, kun halusin käyttää punertavan turkin kanssa vihreää.
Oranssi kalvo tuo koiran oikealta puolelta takaviistosta kuvaan lämmön tuntua. Yritin ensin käyttää magentaaa, mutta se oranssi toimikin huomattavasti paremmin.
